Julkaistu konevuokraamo Konesi Oy:n blogissa 19.1.2018.
Maria Ruuska kirjoittaa nykyajan jakamistaloudesta artikkelissaan Luovu ja lainaa: Jakamistaloudessa omistaminen ei ole tärkeintä (Suomen Kuvalehti, 2013). Artikkelissa tarkastellaan mm Sharetribe -niminen start up, jonka toiminta perustuu lainaamiseen, lahjoittamiseen, vaihtamiseen ja käytetyn myymiseen.
Jakamistaloutta on esimerkiksi vanhan riippumaton myyminen Huuto.netissä tai lainaa pyöränsä kaverilleen. Sharetribe rakentaa alustoja, jotka helpottavat jakamistaloutta.
Yhteiskulutus mullistaa asioita yhtä paljon kuin teollinen vallankumous, kirjoittavat Rachel Botsman ja Roo Rogers maailmalla paljon huomiota saaneessa kirjassaan What’s Mine is Yours: The Rise of Collaborative Consumption.
Internet edesauttaa jakamistaloutta, Ruuska selittää ilmiön laajuuden syitä. Facebook-kirppikset ovat arkipäivää. Karttasovellukset helpottavat palveluiden löytymistä. Ostettuasi lumilaudan somekirppikseltä navigoit sujuvasti myyjän luokse reittipalvelun avulla.
Status ei enää riipu omistamisesta
Kuluttajien suhde materiaan on muuttumassa. Enää ei eletä pula-ajan muistoissa eikä hamstrata vaan hallitaan kodin tavarakaaosta konmarittamisella. Ihanne ei ole tavaraa pursuava asunto vaan ainoastaan tarpeellisen omistaminen. Kriittinen taloustilanne ja tukien leikkaukset ajavat kuluttajat etsimään säästökeinoja. Myös huoli ympäristön tilasta kannustaa tarkkailemaan kulutustaan.
”En halua enää, että kotini on täynnä kamaa”, sanoo Ruuskan haastattelema Hertta Päivärinta. Hän ja Liisa Jokinen ovat Vaatelainaamon perustajia. Sieltä voi vuokrata juhlamekon viikonlopun rientoihin ja palauttaa vaatteen, jolloin se ei jää täyttämään kaappeja.
”Vaatelainaamosta saa sen ihanan fiiliksen, kun on ostanut jotain uutta, mutta kun tunne on hälventynyt, vaatteen voi tuoda tänne takaisin”, Päivärinta sanoo.
Erityisesti nuoret ajattelevat, että käyttöoikeus on merkittävämpää kuin omistaminen. Kirjahyllyssä ei säilötä tietosanakirjoja vaan läppäriä, jolla päästään Wikipediaan. Cd-levyjä ei tarvitse ostaa kun on Spotify. Vanhemman sukupolven tapa luoda statusta hyvin varustellulla kodilla ei ole pari-kolmikymppisten juttu.
Jakamistalous oli maatalousyhteiskunnassa välttämättömyys
Ajatuspaja Kommonin tutkija Ilkka Lovio vertaa uutta jakamistaloutta viime vuosisadan alkuun. “Jakaminen oli välttämätöntä päivittäisen selviytymisen kannalta” Lovio kertoo. ”Kun sinä tulet tekemään minun peltoni, minä autan sinua sen jälkeen.”
Kaupungistuminen 1960-luvulla ripotteli entiset naapurit kauaksi toisistaan. Kun ei uusia naapureita tunnettu, oli helpompaa ostaa tarvittava tavara kuin lähteä lainausreissulle. ”Ihmisille syntyi harvakuvitelma, että pitää pärjätä yksin”, Lovio sanoo.
Naapurin auttaminen peltotöissä loi yhteisöllisyyttä. Samaan arvoa peräänkuuluttavat monet jakamistalouteen perustuvat yritykset. Sharetriben perustajat Juho Makkonen ja Antti Virolainen uskovat, että tavaroiden ja palvelusten vaihto luo yhteisöllisyyttä – ja toisinpäin. On helpompaa vaihtaa palveluita tai tavaroita tuttujen kanssa. Siksi alustoja tehdään eri ryhmittymille.
Myös AirBnB edistää sekä yhteisöllisyyttä että jakamistaloutta saaden ihmiset vuokraamaan kotejaan toisilleen, Ruuska kirjoittaa. Oman kodin vuokraaminen tuo lisätuloja kodin omistajalle ja AirBnB välittäjänä tuo lisäturvaa sekä asunnon vuokraajalle että vuokralaiselle.
Kun länsimainen kehitys nojaa niin voimakkaasti markkinatalouteen herää kysymys, miten käy jos jakamistalous valtaa markkinoita? Sitran tutkija Vesa-Matti Lahti ei olisi tästä huolissaan. ”Jos jatkamme vanhalla systeemillä, törmäämme luonnonvarojen suhteen seinään” hän toteaa.
Jakamistalouteen heräillään, nyt on aika innovoida
Länsimainen elämäntapa kuluttaa ympäristöä suurilta osin siksi, että ostamme liikaa uutta. Tuotteiden raaka-aineiden kuljetukset, tavaroiden valmistus tehtaissa ja eri kuljetusvaiheet tehtaalta ostajalle lisäävät kaikki ympäristöhaittoja. Länsimaissa ostetaan paljon ns. halpatuotantomaissa valmistettuja tuotteita. Se, että meidän kuluttamisemme tuhoaa ympäristöä muualla, ei ole moraalisesti kestävä ratkaisu.
Lahti näkee jakamistalouteen pohjaavat yritysmuodot olennaisena osana tulevaisuuden markkinataloutta. Hän kannustaa innovoimaan Spotifyn ja AirBnB:n kaltaisia konsepteja, ennenkuin joku muu keksii ne. Piilaaksossa jakamistaloutta pidetään jo vakavastiotettavana bisnesmuotona.
Suomalainen kerrostalo on tyypillisesti asuinympäristö jossa naapuria ei tervehditä, saati että häneltä lainattaisiin jotain. Lovio tiedostaa tämän ja kehittelee Ajatuspaja Kommonissa tapoja, joilla jakamistaloutta voisi edistää. Esimerkiksi Britanniassa on julkisella sektorilla tiedostettu, miten suuri merkitys jakamistaloudella on ihmisten henkiselle hyvinvoinnille, ja perustettu terveyskeskusten yhteyteen aikapankkeja. Yhteisöllisyys auttaa ihmistä enemmän kuin mikään lääke. Ja jakamistalous on loistava tapa edistää yhteisöllisyyttä.
Jakamistaloutta vai yrittäjyyttä
Niin paljon kuin jakamistaloudessa onkin hyvää, on myös syytä muistaa että sen sovellukset yhteiskuntaan eivät aina ole ongelmattomia. Tuija Aalto kirjoittaa artikkelissaan Jakamistalous - kolikon kääntöpuoli siitä, miten jakamistalouden ja yrittämisen raja on joskus vaikea vetää. Alkuperäinen ajatus jakamistaloudessa oli se, että esimerkiksi asuntoa vuokrataan silloin, kun omistaja on vaikkapa lomalla. Tällaisena toiminta on satunnaista ja silloin on perusteltua, että se saa pysyä tiettyjen instituutioiden ulkopuolella. Kun taas vaikka käytettyjen tavaroiden myyminen muuttuu täysipäiväiseksi ja sillä hankitaan elanto, on kyse yrittämisestä josta on maksettava yrittäjälle kuuluvat verot.
“Jakamistalous toimii niin kauan kuin se on osa-aikaista ja pienimuotoista, kun siitä tulee kokoaikaista toimintaa, se ei enää ole jakamistaloutta vaan ihan tavallista taloutta, johon pitää soveltaa tavallista verotusta ja työsuhdemalleja”, Aalto tiivistää.